Vuosi sitten en olisi millään kyennyt näkemään tänne asti. Juuri näinä päivinä pakotin kihlasormuksen miehen kädestä.

Olen miettinyt paljon sitä tunnetilaa, jossa pakkasin itseni ja tavarani ulos miehen elämästä. Minun täytyi olla jonkinlaisessa pilvessä, sillä olin niin varma. Niin varma, että välillä minulla on sitä tunnetta ikävä.

Tietysti se oli vain syksyn mittaan kasvanut kilpi, joka sulki minut sisälleen yhtenä piikkipallona, silotti tieni ulkomaailmaan. Kaikki tämä piti tapahtua, mutta silti on sanottava, että minua hävettää se miten paljon miestä loukkasin. Omatunto ei tee olostani helpompaa, mutta en aivan usko, että se tekee minusta yhtään parempaakaan. 

Pitää muistaa olla kiitollinen siitä, miten hyvin asiat nyt ovat. Mieskin pääsi eronhetkien vuosipäivästä pelkillä ylinopeussakoilla.