Välienselvittelytarve iski taas yöllä, unessa.

Muistan miten yritin avata keskusteluyhteyttä, ymmärrystä. Muistan, että tein jotain saadakseni miehen ulos kolostaan, puhumaan. Olin onnistumaisillani, mutta heräsin. Onko se niin mahdotonta?

Haluaisin jakaa, selvittää, ymmärtää. Kuinka monta kertaa olen tämän sanonut? Haluaisin pitää ystävän, olla tuhoamatta menneisyyttä. Haluaisin pyyhkiä pois loukkaantuneen ilmeen. Liikahtaa.

Väestöliiton sivuilla todetaan parisuhteeseen liittyen muun muassa näin: "Jumiutuneeseen tilanteeseen joutuminen kertoo, että ollaan lähestytty jotain olennaista asiaa."

- - - - - -

Olikohan se aamuyötä, kun mieleeni juolahti kärjistetty ajatus siitä, ettei tässä ole mitään järkeä. Pidän yhtä miestä kuumana ja toista kylmänä, ja yritän taiteilla siinä välissä tekemättä vääryyttä kenellekään.