Viime päivinä sisälläni on monta kertaa läikähtänyt tuskainen ilo. Tiedättekö, vatsassa ja rinnassa, päässä, koko kehossa, sillä tavalla, että hetken pakahtuu, aivan kuin jokin nousisi ylös ruokatorvea ja levittäisi sen rintakehän kokoiseksi.

Se palautuu läheisiin ihmisiin, näihin maisemiin. Olen tuntenut kuplivaa iloa siitä, miten he ottavat minut tykönsä, antavat, hyväksyvät, sietävät, rakastavat - ovat siinä. Ikävä on viiltänyt sen kanssa yhtä aikaa; minä haluan entisen takaisin.

Tai jotain entisestä.

Minä voisin koettaa uudestaan exän kanssa, mutta en uskalla sanoa sitä ääneen. Sanon itsellenikin, etten tiedä mitä haluan, koska pelkään että petyn, jos alan mielessäni moista mielikuvaa hautomaan. En halua painostaa, pakottaa, pilata tätä hetkeä, vaikka se voisi ollakin juuri oikea. Koetan kerrankin pitää kurissa kärsimättömyyteni.

Olen nukkunut hänen lattiallaan niin hyvin.

- - -    - - -    - - -    - - -

Eilen illalla, lapsuuden kylätiellä, minuun iski ajatus. Se voi olla aivan väärä, mutta se tuntui hyvin osuvalta, puhtaalta oivallukselta, vaikka onkin subjektiivinen. Muistin yhtäkkiä palasia sieltä täältä, ja ne loksahtivat kohdalleen. Tajusin salimiehen punninneen talvella tunteitani, pyrkineen niistä selvyyteen. Jos näin oli, minä mokasin mahdollisuuteni itse.

Kun salimies kuiskasi tahtovansa minut, minä epäilin. Kun salimies kysyi tunteitani, minä kiertelin. Annoin hänen ymmärtää kaiken kevyeksi, kevyemmäksi kuin se oli. Annoin hänen ymmärtää, etten ollut hänen varassaan.

Salimies punnitsi minun ja sen toisen välillä, ja hylkäsi minut, koska ohjasin häntä tekemään niin.

Miksi hän muuten olisi antanut minulle kaikki ne hetket, jotka olisi voinut viettää toisenkin kanssa? Minkä vuoksi hän muuten olisi niiden jälkeen näyttänyt siltä, kuin yhteinen ilo tekisi sittenkin vähän kipeää? Miksi hän olisi katsonut perääni surullisesti koko kevään? Miksi salimiehen kaverit muutoin olisivat pitäneet minua monta kuukautta hänen omaisuutenaan?

Miksi muutoin korviini olisi ennen muuttoa kuiskittu, että salimies halusi muutakin kuin seksiä?

Olkoon, minä ajattelin.